Ydinvoima-ilmastoystävällistä energiaa vai turvallisuusriski?

Nyt elämme suurten murrosten aikaa. Samaan aikaan, kun käytämme sähköä enemmän kuin koskaan, monet energiamuodot uhkaavat ehtyä. Ilmastonmuutos asettaa uusia haasteita käyttökelpoisille energiamuodoille. Tämä luonnonmullistus on nimittäin yksi aikamme keskeisimmistä haasteista. Ilmastonmuutosta on pyrittävä hillitsemään hinnalla millä hyvänsä. Ydinvoimaa on parjattu vuosikausia, mutta tosiasiassa sillä on joitakin kiistämättömiä etuja etenkin ilmastonmuutosta ajatellen.

Sähkön luotettava ja häiriötön saanti sekä sen hankinnan riittävä omavaraisuus ovat yhteiskunnan toiminnan lähtökohtia. Sähkön saanti kohtuuhintaan yksityiskuluttajille ja kilpailukykyiseen hintaan elinkeinoelämälle on puolestaan Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin perusedellytys.

Ydinvoima ilmastonmuutoksen ehkäisijänä

Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut vähentämään ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Energian tuotannosta aiheutuu noin 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat viime vuosina olleet 15 – 25 miljoonaa tonnia. Energiaan liittyvien päästöjen hillinnässä keskeiset keinot ovat energiatehokkuuden lisääminen ja panostaminen vähäpäästöisiin ja päästöttömiin energiamuotoihin kuten uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan.

Ydinvoima on monen aspektin kannalta harkinnan arvoinen ja elinvoimainen sähköntuotantomuoto. Ydinvoiman hyötypuolia ovat esimerkiksi sähkön saannin varmuus, sähkön kilpailukykyiset tuotantokustannukset sekä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen.

Ydinvoimaan liittyviä pelkoja

Ydinvoimaan liittyvät pelot eivät ole ihan tuulesta temmattuja. Esimerkiksi Tsernobylin katastrofireaktori jätti jälkipolville sellaiset traumat, joista ei ihan sekunnissa päästä eroon. Monet muistavat metsissä lojuvat, säteilyä täynnä olevat marjat ja syöpätapaukset. Tsernobylin jäänteitä on havaittavissa vielä tuhansien ja taas tuhansien vuosien jälkeenkin .  Tsernobylin muisto kummittelee lähes ikuisena ihmiskunnan keskuudessa. Vaikka ydinvoimalat ovat kehittyneet, ei ole aivan turhaa kuvitella, ettei onnettomuuksia voisi tapahtua tulevaisuudessa.

Loppusijoituksen ongelmia

Yksi ydinvoiman keskeisistä riskeistä on se, että energiamuoto tuottaa vääjäämättä ydinjätettä. Vaarallinen ydinjäte ei häviä mihinkään koskaan, vaan se pitää louhia kauas piiloon. Tämän vuoksi usein käytetty vasta-argumentti ydinvoimaloita vastaan on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus.

Lisäksi ei saa unohtaa sitä, että jopa länsimaissa ydinvoimaloiden turvallisuus saattaa olla hieman pienempi kuin sataprosenttinen pitkällä aikavälillä ainakin. Ydinvoimalat eivät kestä ikuisesti. Vaikka teknologia kehittyy, tämänhetkinen voimala vanhenee yleisen käsityksen mukaan noin neljässäkymmenessä vuodessa, jonka jälkeen reaktori jää tuhansiksi vuosiksi radioaktiiviseksi. Kun keskitytään ydinvoimaan, seurauksena on myös usein uusiutuvien ja muuten vaihtoehtoisten sähköntuotantomenetelmien kehittämisen laiminlyönti. Lisäksi ydinpannuilla täyteen ahdetut sähköverkot tuskin kannustavat energian säästämiseen. Ydinvoimaloiden kustannustehokkuuskin voitaneen asettaa etenkin viiden ydinvoimalan rakennustöissä ilmenneiden ongelmien vuoksi hyvinkin kyseenalaiseksi.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *