Vesivoima ei aina ole kestävä ratkaisu

Ramses II. Kuva: Hajor, CC Attribution - Share Alike 1.0 Suomessa monet pitävät vesivoimalla tuotettua sähköä ekologisena ja vihreänä valintana. Meillä koskien valjastaminen saattaakin aiheuttaa vain vähäisiä ympäristöarvojen menetyksiä — pohjoisen tekojärvetkin voivat vielä olla suhteellisen pienimuotoisia ongelmia.

Meillä vesivoimasta ei sen sijaan aiheudu käytännössä minkäänlaisia kulttuurisia tai historiallisia menetyksiä. Siksi meillä vesisähkö on ympäristöystävällinen valinta.

Maailman köyhemmissä kolkissa tilanne voi kuitenkin olla aivan toinen. Assuanin padon rakentaminen Egyptissä on jo klassinen esimerkki siitä, kuinka vesivoiman patoaminen voi tuhota merkittäviä kulttuurimaisemia.

Assuanin padon alle jäi yli 5000 neliökilometriä

Assuanin läheisyyteen rakennettiin ensimmäinen pato jo vuonna 1899. Tuolloin padon tarkoituksena oli säädellä kasteluveden saantia ja Niilin tulvia.

Toisen maailmansodan jälkeen pato oli erittäin huonossa kunnossa. Alunperin Yhdysvallat ja Britannia suunnittelivat rakentavansa muutamaa kilometriä etelämmäs uuden padon.

USA:n ja Britannian tuki kuitenkin peruttiin vuonna 1956. Sen jälkeen tukea löytyi Neuvostoliitolta ja Kiinasta. Sekä osaaminen että suuri osa rakennusmateriaalista tuotiin Egyptiin Neuvostoliitosta.

Nasserjärvi peitti historiallisia muistomerkkejä

Padon yläpuolelle syntyi lähes viidensadan kilometrin mittainen Nasserjärvi, joka ulottuu myös naapurivaltio Sudanin puolelle. Järven alle jäi monia arvokkaita historiallisia muistomerkkejä.

Tunnetuin padon alle jäänyt kohde on epäilemättä Abu Simbelin temppelialue. YK:n avustuksella 1200-luvulla eKr kallioon louhitut temppelit irrotettiin kalliosta ja siirrettiin tulva-alueen yläpuolelle.

Kolmen rotkon pato Kiinassa

Hubein maakunnassa Kiinassa sijaitseva Kolmen rotkon pato on maailman suurinta vesivoimalaa varten rakennettu pato. Jangtse-joki alkoi täyttää Kolmen rotkon aluetta vuonna 1997, ja tekojärven vedenpinta nousi suunnitellulle tasolle loppuvuodesta 2010. Kolmen rotkon patoa on arvosteltu sekä ympäristösyin että sosiaalisin syin.

Ympäristönäkökulma näyttää sopivan perusteluksi padon puolesta ja sitä vastaan.

Ensinnäkin on selvää, että vesivoima auttaa Kiinaa pienentämään hiilijalanjälkeään. Tällä hetkellä Kiina tuottaa kaksi kolmasosaa tarvitsemastaan energiasta kivihiilellä, mikä tekee siitä maailman toiseksi suurimman hiilidioksidipäästöjen aikaansaajan.

Toisaalta padon rakentaminen hidastaa voimakkaasti joen virtausta. Se taas vaarantaa joen ekosysteemin, heikentää joen kykyä hajottaa epäpuhtauksia ja lopulta kasaa saasteet tekojärveen muodostuvaan jätealtaaseen.

Patoon liittyvät sosiaaliset ongelmat ovat myös suuria. Padon alle jäi nimittäin huimat 1500 kylää ja kaupunkia, tehtaita, hautausmaita ja historiallisia aarteita.

Kansainvälisten arvioiden mukaan padon tieltä joutui muuttamaan noin kaksi miljoonaa ihmistä. Samalla maanviljelijät jäivät työttämäksi — eikä heille ole löytynyt uutta työtä.

Kategoria(t): Ympäristö. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *