Työhyvinvointiin pitäisi sijoittaa enemmän

työhyvinvointiTyöhyvinvointi ja siihen panostaminen on kannattava investointi sekä yrityksen että yhteiskunnan näkökulmasta. Monien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että se on suoraan verrannollinen työpaikan taloudelliseen kannattavuuteen ja siten aina kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, jonka vuoksi on tärkeää saada suomalaisten työurat pidemmiksi. Työhyvinvointiin satsaamalla tämäkin on mahdollista, koska työntekijä, joka viihtyy työssään, työskentelee usein isomman määrän työvuosia kuin stressaantunut ja sairausaltis duunari.

Mitä työhyvinvointi oikeastaan on?

Työterveyslaitoksen mukaan puhutaan työhyvinvoinnista, kun ” työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä”.

Työelämän laatu on käsite, joka tulee usein vastaan työhyvinvoinnin kanssa. Ne ovat käsitteinä melko lähellä toisiaan. Työhyvinvointi keskittyy enemmän terveyspuoleen, kun työelämän laatu taas työn organisointiin ja kaikki huomioivaan interaktiiviseen johtamistapaan. Työelämän laatua mitataan Suomessa vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrilla.

Työhyvinvointiin ei panosteta tarpeeksi

Työterveyslaitoksen ja Excenta Oy:n tekemä tutkimus kertoo, ettei työhyvinvointiin käytetä edelleenkään tarpeeksi rahaa. Tutkimuksessa puhutaan ”strategisen hyvinvoinnin investoinnista”, joiden määrä vuodessa on noin 2,1 miljardia euroa. Sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläkkeelle jäännit taas maksavat jopa 30 miljardia euroa vuodessa suoranaisena työpanoksen menetyksenä. Lukuja hetken katsoen huomaa yksinkertaisempikin henkilö, että työhyvinvointiin satsaamalla saatu hyöty on moninkertainen panokseen nähden.

Mitä isompi yritys, sitä enemmän huomiota työhyvinvointiin

Tutkimuksesta kävi ilmi, että yrityksen koko on ratkaiseva tekijä siinä, kuinka työssä jaksamista kehitetään yrityksen sisällä. Isot yritykset taitavat tämän paremmin kuin keskikokoiset, ja pienet yritykset keskikokoisiakin vielä heikommin.

Yrityksen koon lisäksi myös toimialalla näyttäisi olevan tähän vaikutusta. Parhaiten työhyvinvointia ylläpidetään valtion yrityksissä, sitten liike-elämän ja kuntien palveluissa. Huonoiten asiat ovat rakentamis- ja kuljetusaloilla.

Vastuu työssä jaksamisesta johtoportaalla

Vaikka työntekijät olisivat kuinka aktiivisia ja aloitteellisia tahansa, on työhyvinvointiin panostaminen loppujen lopuksi työnantajien ja yritysjohdon kontolla.  Keinoja parantaa työhyvinvointia on monia. Jos työnantaja ei koe asiaa läheiseksi, tai häneltä puuttuu tietotaito, voi kynnys hyvinvoinnin kehittämiseen olla korkea.

Keinot ovat monet

Esimerkiksi Excenta myy esimiesvalmennuspalvelua, jossa esimiehiä ja johtoa motivoidaan ohjaamaan hyvinvointia ja perehdytetään keinoihin, joilla hyvinvointia voidaan parantaa yrityksen sisällä. Perinteiset lounas- ja virikesetelit toimivat hyvin, ja ne ovat myös varsin yleisessä käytössä. Luottokunnan tarjoamalla työhyvinvointi laskelmalla saa arvion setelien hyödyistä yritykselle.

Kategoria(t): Työ ja yritykset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *