Organisaatiokulttuuri on menestystekijä

Organisaatiokulttuuri on nähty pitkään tärkeänä menestystekijänä. Mutta mitä organisaatiokulttuurilla oikein tarkoitetaan?

Yksi tunnetuimmista tavoista jäsentää organisaatiokulttuurin eri tasoja on Edgar Scheinin esittämä malli. Schein jakaa myös suomeksi käännetyssä teoksessaan organisaatiokulttuurin kolmitasoiseksi rakenteeksi.

  1. Artefaktit eli organisaation näkyvät rakenteet, ilmiöt ja ihmisten aikaansaannokset. Artefaktit ovat organisaatiokulttuurin näkyvä osa, joka on helposti nähtävissä ja tunnistettavissa. Organisaatiokulttuuri näkyy esimerkiksi ulkoisissa puitteissa, merkeissä, tunnuksissa, rakenteissa ja käyttäytymisessä — ne ovat siis myös työnhakijan havaittavissa.
  2. Arvot ja normit ovat organisaatiokulttuurin syvyyssuunnassa toinen taso. Se voidaan nostaa arvojen pohdinnan ja normien määrittelyn avulla tietoiselle tasolle. Silloin selvitetään, mikä meille organisaatiossa ja työyhteisössä on tärkeää.
  3. Pohjimmaiset perusoletukset ovat organisaatiossa vallitsevia syvimmän tason käsityksiä ja ajatuksia. Ne syntyvät vähitellen, pitkän ajan kuluessa työntekijöiden ja omistajien toimintatavoista, näkemyksistä ja ammattikulttuurista. Vähitellen vuosien kuluessa ne muuntuvat itsestäänselvyyksiksi, joiden taustaa voi olla hankala – kenties mahdotonta – tunnistaa.

Schein jakaa siis organisaatiokulttuurin kolmeksi tasoksi, jotka esiintyvät jokaisessa organisaatiokulttuurissa. Tämän vertikaalisen jaottelun lisäksi tutkijat ovat esittäneet eri tapoja luokitella organisaatiokulttuureita ryhmiksi.

Yksi näistä jaotteluista on meilläkin tunnetuksi tullut Kim Cameronin ja Robert Quinnin neljästä ryhmästä koostuva luokittelu. Cameron ja Quinn jakavat organisaatiokulttuurit ryhmiksi sen mukaan, miten niissä suhtaudutaan joustavuuteen ja vakauteen sekä sisäiseen yhtenäisyyteen ja ulkoisiin kohtaamisiin.

  • Klaanikulttuuri on joustava kulttuuri, jossa organisaatio ylläpitää yhtenäisyyttä ja yhteistä identiteettiä.
  • Hierarkiakulttuuri tavoittelee sisäistä yhtenäisyyttä ja vakautta.
  • Adhokratia korostaa projektimaisia toimintatapoja ja panostaa organisaation kohtaamisiin muun ympäristön kanssa.
  • Markkinakulttuuri tavoittelee ulkoista menestystä, tuloksellisuutta ja voittajan palkitsemista.
Kategoria(t): Ei kategoriaa, Työ ja yritykset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *