Muovi – loistava innovaatio ja ongelma

muovituotteita ja jätettäMuovi on kaikille tuttu. Se osaltaan mullisti arjen 1950-luvulla, kun muovia alettiin valmistaa massiivisissa erissä. Muovin voittokulku on täysin sen ominaisuuksien ansiota; muovi on lujaa, sähköä eristävää, vesitiivistä, kevyttä, edullista valmistaa ja sitä voidaan valmistaa isossa mittakaavassa. Tiesitkö näitä muita faktoja muovista?

Nimitys ”muovi” johtuu puhtaasti materiaalin hyvästä muovattavuudesta. Muovia käytetään yleisnimityksenä kuvaamaan puolisynteettisiä tai synteettisiä hiili tai hiili-pii atomien molekyyliketjuista, siis polymeereistä, koostuvia materiaaleja.

Muovissa on yleensä peruspolymeeriä ja lisäaineita, kuten UV-suoja-ainetta, väri-ainetta, täyteainetta, lasikuitua tai vastaavaa lujitetta ja pehmitintä.

Muovin historia lyhyesti

Ensimmäisen muovin, John Wesley Hyattin keksimän selluloidin, teollinen tuotanto käynnistettiin vuonna 1863. Muovin laatua ja ominaisuuksia on muokattu ja jalostettu hyvin paljon tämän jälkeen. Suomessa ensimmäinen muovitehdas, Sarvis Oy, aloitti toimintansa vuonna 1921 Tampereella. Siellä valmistettu muovi oli nimeltään galaliitti, ja päivässä sen valmistamiseen saattoi kulua jopa 40 000 litraa maitoa päivässä.

Muovi loi itsensä lopullisesti läpi toisen maailmansodan jälkeen, kun öljypohjaista muovia alettiin valmistaa. Nailon on tuon ajan muovituotteiden lippulaiva.

Noista ajoista on edistytty paljon, nykyään markkinoilla on vaikka minkälaista muovikoneistusta ja muovituotteita.

Muovin kierrätys

Suurinta osaa muoveista (kestomuoveja) voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. Lajittelu tosin tuottaa päänvaivaa. Keräysmuovi lajitellaan muovin laadun ja sen värin mukaan. Tästä muovista voidaan tehdä uusia muovituotteita aivan samalla tavalla kuin muovin raaka-aineistakin. Kierrätetty muovi on siis todella arvokasta – sen arvon voi rinnastaa puhtaaseen raaka-aineeseen. Tämä taas on tehnyt muovin kierrätyksestä kannattavaa bisnestä.

Suurin osa Suomen muoveista kuitenkin päätyy kaatopaikalle, koska muovilaatuja on yksinkertaisesti niin runsaasti. Kaikkien muovilaatujen lajittelu on hyvin haastavaa, eikä siihen ole keksitty ratkaisua.

Muovin käyttö

Vuodessa suomessa käytetään jopa 86 kiloa muovia asukasta kohti vuodessa. Määrä kuulostaa hurjalta, mutta se on itse asiassa vähemmän kuin vastaava keskimääräinen luku länsimaissa. Suurin osa muovista käytetään pakkauksiin, seuraavana tulevat rakenteet ja elektroniikka.

On ironista, että muovin huokeus ja sen valmistuksen helppous ovat sen ehkä ainoat kompastuskivet. Kyseiset ominaisuudet voidaan lukea positiivisiksi, mutta samalla ne aiheuttavat ihmisissä välinpitämättömyyttä . Monessa maassa jätehuolto ei yksinkertaisesti ole pysynyt muovibuumin kehityksen kelkassa.

Tyynen valtameren merivirtaukset kuljettavat muovia ja muuta jätettä keskelle merta valtaviksi lautoiksi. On jopa arvioitu, että ns. Tyynenmeren jätepyörteessä on muovia painoltaan noin kuusi kertaa enemmän kuin planktonia.

Kategoria(t): Nippelitieto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *