D-vitamiinin puute vaivaa suomalaisia

d-vitamiiniD-vitamiini on oikeastaan hormoni eikä vitamiini. Se eroaa yleisimmistä hormoneista siten, että elimistö pystyy niitä itse tuottamaan; ihminen kykenee myös tuottamaan D-vitamiinia auringonvalossa UVB-säteilyn avulla, mutta D-vitamiinia saadaksemme täytyy sitä jatkuvasti hankkia kehon ulkopuolelta, käytännössä auringon valon ja ravinnon kautta.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin syntymiseen vain loppukeväästä alkusyksyyn. Suurin osa suomalaisista ei saa tarpeeksi D-vitamiinia edes nykyisten, yleisesti riittämättömiksi luonnehdittujen suositustenkaan puitteissa.

D-vitamiinin puutoksen haitat

Tamperelainen tutkimusryhmä sai vuonna 2009 selville, että D-vitamiinin puutos nopeuttaa vanhenemista. On myös havaittu, että esimerkiksi eturauhassyövän riski on pienimmillään, kun veriseerumin D-vitamiinitaso on normaali.

D-vitamiini ehkäisee lapsilla riisitautia ja aikuisilla luun pehmenemistä, osteomalasiaa. Jos D-vitamiinia saa pitkään liian vähän, heikentyy kalsiumin imeytyminen elimistöön.  Jos kalsiumia ei saada tarpeeksi ravinnosta, irtoaa sitä luustosta. Tämä voi aiheuttaa luukadon eli osteoporoosin. Tälläkin hetkellä sadattuhannet suomalaiset kärsivät osteoporoosista. Osteoporoosissa luukudos vähenee ja sen kestävyys heikkenee.

D-vitamiinin lähteet ja tyypit

Ehdottomasti paras D-vitamiinin lähde on aurinko. Parinkymmenen minuutin aurinkokylpy huhti – syyskuun keskipäivän auringossa takaa suomalaiselle 20 000 kansainvälisen yksikön (IU) D-vitamiinin saannin. Aurinko on ilmaista, ja Suomessa sitä on saatavana vain rajoitetun ajan – kannattaa siis hyödyntää kesän aurinko. Talviaurinko ei ole riittävän tehokas D-vitamiinin muodostumiselle.

Auringon lisäksi D-vitamiinit tulevat myös ravinnosta, erityisesti kalasta. Kalasta ja muusta eläinkunnasta saatava D-vitamiini on tyypiltään D3-vitamiinia, eli samaa kuin auringosta saatava. Joissakin sienissä, esimerkiksi kantarelleissa on myös D-vitamiinia. Valitettavasti kasvikunnan D2-vitamiinit ovat tyypiltään sellaisia, ettei niitä syömällä juurikaan saavuteta mitään biologista merkitystä. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta ihmisen elimistölle tärkeämpi on D3-vitamiini.

Nykyään suomalainen syö keskimäärin vain noin 40 grammaa kalaa päivässä, eli vuodessa 15 kiloa. Yleisesti suositellaan kalaa syötäväksi 2-3 kertaa viikossa. Vertailuksi sanottakoon, että pronssikaudella suomalaisten pääravinto oli kala, jota tuli syötyä päivässä kilo.

Kaikista kaloista ei saa yhtä paljon D-vitamiinia. Perinteisesti lohta on pidetty hyvänä D-vitamiinin lähteenä, ja onhan se osittain tottakin. Nyt on kuitenkin havaittu, että painoyksikköä kohden on kuhassa, siiassa, muikussa ja silakassa eniten D-vitamiinia Suomen kaloista. Kirjolohessa on vain noin neljännes D-vitamiinia kuhassa olevasta määrästä, ja tämän lisäksi kasvatettu lohi sisältää vain noin neljänneksen villin lohen vitamiiniannoksesta.

Suomessa lisätään joihinkin maitotuotteisiin ja rasvoihin (ei voihin) erikseen D-vitamiinia. Esimerkiksi Valion maitoihin on lisätty D-vitamiinia. Määrät eivät kuitenkaan ole suuria.

Päivittäinen D-vitamiinisuositus

Suosituksia koskien on käyty kiivasta keskustelua ja asiasta ollaan monta mieltä. Yleisesti ajatellaan, että nykyiset suositustasot eivät ole riittäviä. Ongelmana on, että aiheesta ei ole tehty riittävästi tutkimuksia, jotka kattaisivat kaikki ikäryhmät. Monien suomalaisten asiantuntijoiden mielestä suositustasoja tulisi nostaa ja he korostavat sitä, että tutkimuksia kyllä on tehty, joista voi vetää selvät johtopäätökset D-vitamiinin tarpeellisuudesta ja sen nykyisen saannin riittämättömyydestä.

Nykyisten suomalaisten suositusten mukaan D-vitamiinia tarvitsee

  • alle 3-vuotias 10 mikrogramma eli 400 UI
  • 3-60-vuotias 7,5 mikrogrammaa eli 300 UI
  • yli 60-vuotias tai raskaana oleva 10 mikrogrammaa eli 400 UI

Kansainväliset, laajat tutkimukset ja analyysit esittäisivät 50 mikrogramman eli 2000 UI:n päivittäistä annosta. Ero nykyiseen suositukseen on hurja.

Kategoria(t): Terveys ja Kauneus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *